Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

seos (39)[1]

  1. (kemia) kahden tai useamman aineen yhdistelmä, jonka seoskomponentit eivät ole kemiallisesti sitoutuneita toisiinsa
    Savu on ilman kaasujen ja kiinteän aineen partikkeleiden seos.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈseos/
  • tavutus: se‧os

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi seos seokset
genetiivi seoksen seosten
seoksien
partitiivi seosta seoksia
akkusatiivi seos;
seoksen
seokset
sisäpaikallissijat
inessiivi seoksessa seoksissa
elatiivi seoksesta seoksista
illatiivi seokseen seoksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi seoksella seoksilla
ablatiivi seokselta seoksilta
allatiivi seokselle seoksille
muut sijamuodot
essiivi seoksena seoksina
translatiivi seokseksi seoksiksi
abessiivi seoksetta seoksitta
instruktiivi seoksin
komitatiivi seoksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo seokse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
seos-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

aineseos, alkoholiseos, alumiiniseos, elohopeaseos, hopeaseos, ilmaseos, jauheseos, kaasuseos, kuituseos, kupariseos, kylmäseos, lakkaseos, lannoiteseos, lasiseos, lääkeseos, maaliseos, mausteseos, metalliseos, multaseos, murekeseos, nesteseos, pronssiseos, rautaseos, ravintoseos, seosaine, seoskide, seoskomponentti, seoslannoite, seoslasku, seosmetalli, seosmäärä, seossuhde, seosteräs

Aiheesta muualla muokkaa

  • seos Kielitoimiston sanakirjassa
  • seos Tieteen termipankissa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39

Viro muokkaa

Substantiivi muokkaa

seos (s`eos; gen seose, part seost)

  1. yhteys
    teooria ja praktika seos – teorian ja käytännön yhteys
  2. linkki

Taivutus muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik : seos [1]
  • seos Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)