Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

sepittää (53-C) (taivutus[luo])

  1. sanoa jotakin itse keksimäänsä, joka ei oikeasti pidä paikkaansa
    Sepitin koko jutun.
  2. kirjoittaa esim. runo
    Meidän piti sepittää runoja.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsepit̪ːæːˣ/
  • tavutus: se‧pit‧tää

Etymologia muokkaa

Murteissa sanalla on ollut merkitys ’teettää tai korjauttaa sepällä’. Samaa alkuperää kuin seppä.[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.