Latina

muokkaa

serviō (IV) (akt. prees. inf. servīre, ind. perf. y. 1. p. servīvī, part. perf. –) (taivutus)

  1. + dat. palvella jkta

Etymologia

muokkaa

sanasta servus[1]

Viitteet

muokkaa
  1. Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.