seuraileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaseuraileminen (38)
- teonnimi verbistä seurailla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seuraileminen | seurailemiset |
| genetiivi | seurailemisen | seurailemisten seurailemisien |
| partitiivi | seurailemista | seurailemisia |
| akkusatiivi | seuraileminen; seurailemisen |
seurailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seurailemisessa | seurailemisissa |
| elatiivi | seurailemisesta | seurailemisista |
| illatiivi | seurailemiseen | seurailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seurailemisella | seurailemisilla |
| ablatiivi | seurailemiselta | seurailemisilta |
| allatiivi | seurailemiselle | seurailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seurailemisena (seurailemisna) |
seurailemisina |
| translatiivi | seurailemiseksi | seurailemisiksi |
| abessiivi | seurailemisetta | seurailemisitta |
| instruktiivi | – | seurailemisin |
| komitatiivi | – | seurailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | seurailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
seurailemis- | |