shieling

Englanti

Substantiivi

shieling (monikko shielings)

1. (karjan) kesälaidun
2. karjapaimenen työssään käyttämä maja tai koju

Ääntäminen

• IPA: /ˈʃiːlɪŋ/

Etymologia

• skotin kielen sanasta shiel (’maja’) ( < muinaisskandinaavin kielen sanasta skjól (’suoja’)) ja johtimesta -ing

Liittyvät sanat

Rinnakkaiset kirjoitusasut

• shealing, sheeling, sheiling