siisti
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
siisti (5) (komparatiivi siistimpi, superlatiivi siistein) (taivutus[luo])
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsiːst̪i/
- tavutus: siis‧ti
Etymologia muokkaa
venäjän sanasta чистый (tšistyj) ’puhdas’.[1][2]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adverbit: siististi
- substantiivit: siisteys
- verbit: siistiytyä
Yhdyssanat muokkaa
epäsiisti, sikasiisti, sisäsiisti
Aiheesta muualla muokkaa
- siisti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 367. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.