simmu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasimmu (1)
- (lastenkieltä) silmä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsimːu/
- tavutus: sim‧mu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | simmu | simmut |
genetiivi | simmun | simmujen |
partitiivi | simmua | simmuja |
akkusatiivi | simmu; simmun |
simmut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | simmussa | simmuissa |
elatiivi | simmusta | simmuista |
illatiivi | simmuun | simmuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | simmulla | simmuilla |
ablatiivi | simmulta | simmuilta |
allatiivi | simmulle | simmuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | simmuna | simmuina |
translatiivi | simmuksi | simmuiksi |
abessiivi | simmutta | simmuitta |
instruktiivi | – | simmuin |
komitatiivi | – | simmuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | simmu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- simmu Kielitoimiston sanakirjassa