sine

Suomi

Pronomini

sine

1. (murteellinen, vanhentunut) murteessa ja vanhassa kirjasuomessa: sinä

   Ilman kiuuta sine elä szaa ~ Ilman kipua sinä elää saat (Agricola: Rucouskiria)

   Mite sine haastat, perkkele? (Wilkuna: Aikakausien vaihteessa)

Substantiivi

sine (48)

1. (vanhentunut) vaatteiden valkaisuun käytetty sininen pigmentti

   Sine on yhdistys eri tärkkelyslajien väreistä ja lisäksi sisältää se vielä kipsiä, liitua y. m. (Hannula: Kodinhoito)

Ainu

Numeraali

1. yksi

Käytetään substantiivien määreenä, ei koskaan yksinään. Itsenäisesti esiintyvä muoto on sinep

Englanti

Substantiivi

sine (monikko sines)

1. (trigonometria) sini

Latina

Prepositio

sine (+ ablatiivi)

1. ilman

Verbi

sine

1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sinō