Katso myös: Sini, šini
Wikipedia
Katso artikkeli Sini Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sini (7)

  1. sininen väri, sinisyys
    Lentäjät voivat nauttia taivaan sinestä pilviselläkin.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsini/
  • tavutus: si‧ni

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sini sinet
genetiivi sinen sinien
(sinein)
partitiivi sineä siniä
akkusatiivi sini;
sinen
sinet
sisäpaikallissijat
inessiivi sinessä sinissä
elatiivi sinestä sinistä
illatiivi sineen siniin
ulkopaikallissijat
adessiivi sinellä sinillä
ablatiivi sineltä siniltä
allatiivi sinelle sinille
muut sijamuodot
essiivi sinenä sininä
translatiivi sineksi siniksi
abessiivi sinettä sinittä
instruktiivi sinin
komitatiivi sinine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sine-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

  • mahdollisesti iranilainen laina[1]
  • Mahdollisesti sanskritissa jiva (jousen/ympyrän kaari), joka lainattiin arabiaan muodossa jiba ja Robert Chesteriläisen arabiasta latinaan (virheellisesti) kääntämä termillä sinus[2]

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

indigosini, kobolttisini, merensini, päivänsini, siniautere, sinibaretti, sinihappo, siniharmaa, siniheinä, sinijäljennös, sinikaali, sinikello, sinikettu, sinikivi, sinikopio, sinikuusama, sinikynä, sinilevä, sinililja, sinimailanen, sinimonarkki, sinimusta, sininärhi, sinipaita, sinipiika, sinipuna, sinipunertava, sinipunerva, sinirinta, siniristilippu, sinisiipi, sinisiirtymä, sinisilmä, sinisimpukka, sinisorsa, sinisukka, sinisuohaukka, sinitaivas, sinitiainen, sinitähtönen, sinivalas, sinivalkea, sinivalmuska, sinivalvatti, sinivatukka, siniverinen, sinivihreä, siniviiva, sinivioletti, sinivoikala, sinivuokko, siniväri, taivaansini

Aiheesta muualla muokkaa

  • sini Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi muokkaa

sini (5)

  1. (matematiikka) sini-funktio, eräs trigonometrisista funktioista
    Kulman sini on sen vastaisen kateetin ja hypotenuusan pituuksien suhde.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sini sinit
genetiivi sinin sinien
(sinein)
partitiivi siniä sinejä
akkusatiivi sini;
sinin
sinit
sisäpaikallissijat
inessiivi sinissä sineissä
elatiivi sinistä sineistä
illatiivi siniin sineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sinillä sineillä
ablatiivi siniltä sineiltä
allatiivi sinille sineille
muut sijamuodot
essiivi sininä sineinä
translatiivi siniksi sineiksi
abessiivi sinittä sineittä
instruktiivi sinein
komitatiivi sineine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sini-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

siniaalto, sinifunktio, sinikäyrä, sinilause, sinimuoto, siniviivain, siniväittämä, sinivärähtely, siniääni

Aiheesta muualla muokkaa

  • sini Kielitoimiston sanakirjassa

Ainu muokkaa

Verbi muokkaa

sini, yksipaikkainen verbi

  1. levätä
  2. pitää tauko

Liittyvät sanat muokkaa

sinki

Latina muokkaa

Verbi muokkaa

sini

  1. (taivutusmuoto) passiivin preesensin infinitiivi verbistä sinō

Viitteet muokkaa

  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. sininen.
  2. https://matematiikkalehtisolmu.fi/1998/2/lehtinen/