Käyttökieltoon laitettu sirkkeli. Huomaa: suojalaitteiden puuttuminen.

Substantiivi

muokkaa

sirkkeli (6)

  1. työkone, jossa on tasoon kiinnitettynä pyöreä moottorin pyörittämä sahanterä, joskus myös kädessä pidettävä malli
    Sirkkeli tulee varustaa sen käyttäjää työtapaturmilta varjelevilla suojaimilla.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsirkːeli/
  • tavutus: sirk‧ke‧li

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sirkkeli sirkkelit
genetiivi sirkkelin sirkkelien
sirkkeleiden
sirkkeleitten
partitiivi sirkkelia sirkkeleita
sirkkeleja
akkusatiivi sirkkeli;
sirkkelin
sirkkelit
sisäpaikallissijat
inessiivi sirkkelissa sirkkeleissa
elatiivi sirkkelista sirkkeleista
illatiivi sirkkeliin sirkkeleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sirkkelilla sirkkeleilla
ablatiivi sirkkelilta sirkkeleilta
allatiivi sirkkelille sirkkeleille
muut sijamuodot
essiivi sirkkelina sirkkeleina
translatiivi sirkkeliksi sirkkeleiksi
abessiivi sirkkelitta sirkkeleitta
instruktiivi sirkkelein
komitatiivi sirkkeleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sirkkeli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ruotsin kielestä, cirkel tai cirkelsåg

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

katkaisusirkkeli, kenttäsirkkeli, käsisirkkeli, puusirkkeli

Aiheesta muualla

muokkaa