siruttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasiruttaminen (38)
- teonnimi verbistä siruttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | siruttaminen | siruttamiset |
| genetiivi | siruttamisen | siruttamisten siruttamisien |
| partitiivi | siruttamista | siruttamisia |
| akkusatiivi | siruttaminen; siruttamisen |
siruttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | siruttamisessa | siruttamisissa |
| elatiivi | siruttamisesta | siruttamisista |
| illatiivi | siruttamiseen | siruttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | siruttamisella | siruttamisilla |
| ablatiivi | siruttamiselta | siruttamisilta |
| allatiivi | siruttamiselle | siruttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | siruttamisena (siruttamisna) |
siruttamisina |
| translatiivi | siruttamiseksi | siruttamisiksi |
| abessiivi | siruttamisetta | siruttamisitta |
| instruktiivi | – | siruttamisin |
| komitatiivi | – | siruttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | siruttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
siruttamis- | |