sivutus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasivutus (39)
- (tietotekniikka) näennäismuistin toteutus, jossa tietokoneen suoritin siirtää määrämittaisia lohkoja tarvittaessa RAM-muistista massamuistiin tai toisinpäin
- tekstin jakaminen sivuiksi; sivujen numerointi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sivutus | sivutukset |
genetiivi | sivutuksen | sivutusten sivutuksien |
partitiivi | sivutusta | sivutuksia |
akkusatiivi | sivutus; sivutuksen |
sivutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sivutuksessa | sivutuksissa |
elatiivi | sivutuksesta | sivutuksista |
illatiivi | sivutukseen | sivutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sivutuksella | sivutuksilla |
ablatiivi | sivutukselta | sivutuksilta |
allatiivi | sivutukselle | sivutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sivutuksena | sivutuksina |
translatiivi | sivutukseksi | sivutuksiksi |
abessiivi | sivutuksetta | sivutuksitta |
instruktiivi | – | sivutuksin |
komitatiivi | – | sivutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sivutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sivutus- |
Etymologia
muokkaajohdos sanasta sivuttaa, sivu, vrt. englannin paging ← page
Käännökset
muokkaa1. näennäismuistin toteutus, jossa tietokoneen suoritin siirtää määrämittaisia lohkoja tarvittaessa RAM-muistista massamuistiin tai toisinpäin
|