skeida
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
skeida (9) (komparatiivi skeidempi, superlatiivi skeidin) (taivutus [luo])
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈskei̯dɑ/
- tavutus: skei‧da
Substantiivi muokkaa
skeida (9)
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | skeida | skeidat |
| genetiivi | skeidan | skeidojen (skeidain) |
| partitiivi | skeidaa | skeidoja |
| akkusatiivi | skeida; skeidan |
skeidat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | skeidassa | skeidoissa |
| elatiivi | skeidasta | skeidoista |
| illatiivi | skeidaan | skeidoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | skeidalla | skeidoilla |
| ablatiivi | skeidalta | skeidoilta |
| allatiivi | skeidalle | skeidoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | skeidana | skeidoina |
| translatiivi | skeidaksi | skeidoiksi |
| abessiivi | skeidatta | skeidoitta |
| instruktiivi | – | skeidoin |
| komitatiivi | – | skeidoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | skeida- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla muokkaa
- skeida Kielitoimiston sanakirjassa