Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sortimentti (5-C)[1]

  1. (arkikieltä) lajitelma, valikoima

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsort̪iˌment̪ːi/
  • tavutus: sor‧ti‧ment‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sortimentti sortimentit
genetiivi sortimentin sortimenttien
(sortimenttein)
partitiivi sortimenttia sortimentteja
akkusatiivi sortimentti;
sortimentin
sortimentit
sisäpaikallissijat
inessiivi sortimentissa sortimenteissa
elatiivi sortimentista sortimenteista
illatiivi sortimenttiin sortimentteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sortimentilla sortimenteilla
ablatiivi sortimentilta sortimenteilta
allatiivi sortimentille sortimenteille
muut sijamuodot
essiivi sortimenttina sortimentteina
translatiivi sortimentiksi sortimenteiksi
abessiivi sortimentitta sortimenteitta
instruktiivi sortimentein
komitatiivi sortimentteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sortimenti-
vahva vartalo sortimentti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

ruotsin sanasta sortiment[2]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C
  2. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.