sotkos

Suomi

Substantiivi

sotkos (39)

sotkeentuma, sotku
siiman sotkos

Ääntäminen

IPA: /ˈsot̪kos/
tavutus: sot‧kos

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sotkos	sotkokset
genetiivi	sotkoksen	sotkosten sotkoksien
partitiivi	sotkosta	sotkoksia
akkusatiivi	sotkos; sotkoksen	sotkokset
sisäpaikallissijat
inessiivi	sotkoksessa	sotkoksissa
elatiivi	sotkoksesta	sotkoksista
illatiivi	sotkokseen	sotkoksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sotkoksella	sotkoksilla
ablatiivi	sotkokselta	sotkoksilta
allatiivi	sotkokselle	sotkoksille
muut sijamuodot
essiivi	sotkoksena	sotkoksina
translatiivi	sotkokseksi	sotkoksiksi
abessiivi	sotkoksetta	sotkoksitta
instruktiivi	–	sotkoksin
komitatiivi	–	sotkoksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	sotkokse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	sotkos-

Etymologia

verbi sotkea (heikko vartalo sotk|e-) + johdin -os

Käännökset

1. sotkeentuma, sotku

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

sotkos Kielitoimiston sanakirjassa