speist

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä speien

speist

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä speisen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä speisen
  3. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä speisen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä speisen