stören

Saksa

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	störst
ind. prees. y. 3. p.	stört
ind. imperf. y. 3. p.	störte
part. perf.	gestört
apuverbi	haben

stören

1. häiritä

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: Störung
• verbit: erstören, verstören, zerstören