statiivi

Suomi

Substantiivi

statiivi (5)

1. (varsinkin laboratoriossa) jonkin kannattelemiseen käytettävä tukiteline
2. jalusta (varsinkin kolmijalka)

Ääntäminen

• IPA: [ˈstɑtiːvi]

Tavutus

• tavutus: sta‧tii‧vi

Etymologia

• samaa tarkoittavasta ruotsin sanasta stativ

Käännökset

1. tukiteline

englanti: stand hollanti: statief n. ido: stativo makedonia: статив (statív) m.

norja (bokmål): stativ n. norja (nynorsk): stativ n. ruotsi: stativ saksa: Stativ n.