stattetest

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä statten (joka on vanhentunut ja esiintyy vain yhdysverbeissä abstatten ja ausstatten)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä statten (joka on vanhentunut ja esiintyy vain yhdysverbeissä abstatten ja ausstatten)