stjälpa

Ruotsi

Verbi

stjälpa (2)

1. kaataa, kumota, kääntää ylösalaisin
2. kaatua, mennä kumoon
3. saattaa turmioon

Taivutus

Taivutus – stjälpa
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	stjälper	stjälps, stjälpes
imperfekti	stjälpte	stjälptes
supiini	stjälpt	stjälpts
imperatiivi	stjälp	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: stjälpa
• passiivin infinitiivi: stjälpas
• aktiivin part. prees: stjälpande
• passiivin part. prees: stjälpandes
• part. perf.: yl. stjälpt, n. stjälpt, määr./mon. stjälpta

Aiheesta muualla

• stjälpa Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)