stoße

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä stoßen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä stoßen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä stoßen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä stoßen