streckte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä strecken
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä strecken
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä strecken
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä strecken