sulkivat

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin monikon 3. persoonan imperfekti verbistä sulkea

sulkivat

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä sulkia
  2. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta sulkiva (joka on aktiivin partisiipin preesens verbistä sulkia)
  3. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä sulkia