sumentuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasumentuminen (38)
- teonnimi verbistä sumentua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sumentuminen | sumentumiset |
| genetiivi | sumentumisen | sumentumisten sumentumisien |
| partitiivi | sumentumista | sumentumisia |
| akkusatiivi | sumentuminen; sumentumisen |
sumentumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sumentumisessa | sumentumisissa |
| elatiivi | sumentumisesta | sumentumisista |
| illatiivi | sumentumiseen | sumentumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sumentumisella | sumentumisilla |
| ablatiivi | sumentumiselta | sumentumisilta |
| allatiivi | sumentumiselle | sumentumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sumentumisena (sumentumisna) |
sumentumisina |
| translatiivi | sumentumiseksi | sumentumisiksi |
| abessiivi | sumentumisetta | sumentumisitta |
| instruktiivi | – | sumentumisin |
| komitatiivi | – | sumentumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sumentumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sumentumis- | |