suo
Katso myös: Suo, suõ, ŝuo, šuo |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
suo (19)
- soistumisen synnyttämä ainakin osan vuodesta kosteana oleva monimuotoinen kasviyhdyskunta, jossa muodostuu turvetta
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsuo̯/, [sʷuo̞]
- tavutus: suo
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suo | suot |
genetiivi | suon | soiden soitten |
partitiivi | suota | soita |
akkusatiivi | suo; suon |
suot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suossa | soissa |
elatiivi | suosta | soista |
illatiivi | suohon | soihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suolla | soilla |
ablatiivi | suolta | soilta |
allatiivi | suolle | soille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suona | soina |
translatiivi | suoksi | soiksi |
abessiivi | suotta | soitta |
instruktiivi | – | soin |
komitatiivi | – | soine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | suo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
aapa, biotooppi, korpi, kosteikko, kulju, letto, luhta, marskimaa, neva, ombrotrofinen suo, räme, turve. vataja
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: soinen
- substantiivit: soistuminen, soisuus
- verbit: soistua
Yhdyssanat muokkaa
aapasuo, karpalosuo, keidassuo, kohosuo, korpisuo, kuivatussuo, kumpusuo, palsasuo, rahkasuo, rimpisuo, rämesuo, soidensuojelu, suoalue, suoaukea, suoaukeama, suohaukka, suokaasu, suokasvi, suokasvillisuus, suokorte, suokukka, suokukko, suokuokka, suolampi, suolöytö, suomalmi, suometsä, suomuurain, suomyrtti, suoniitty, suonkuivatus, suonojitus, suonraivaus, suonsilmä, suontutkimus, suopelto, suopursu, suoputki, suopöllö, suoruumis, suosaareke, suosirri, suotyyppi, suoviljely, suovilla, suoyhdistymä, suoyhdistymätyyppi, turvesuo
Aiheesta muualla muokkaa
- suo Kielitoimiston sanakirjassa
- suo Tieteen termipankissa
- Artikkeli 188 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Verbi muokkaa
suo
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan preesens verbistä suoda
suo
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä suoda
Italia muokkaa
Pronomini muokkaa
il suo m., la sua f. (monikko i suoi m., le sue f.)
Huomautukset muokkaa
- Kun puhutaan omista perheenjäsenistä tai muista henkilöön hyvin kiinteästi liittyvistä asioista (esim. kodista), edessä olevan määräisen artikkelin voi jättää pois, jos pääsana on yksiköllinen.
- suo padre e sua madre
- hänen isänsä ja äitinsä (mutta: i suoi genitori 'hänen vanhempansa')
- sua casa
- hänen kotinsa
- suo padre e sua madre
Latina muokkaa
Pronomini muokkaa
suō
- (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta suus
- (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta suus
- (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön neutrin datiivimuoto sanasta suus
- (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta suus
Verbi muokkaa
suō (III) (akt. prees. inf. suere, ind. perf. y. 1. p. suī, part. perf. sūtus) (taivutus[luo])