SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

suoritus (39)

  1. jnk tekemisen tai toimittamisen tulos
    Hänen suorituksensa juoksukilpailussa oli tyydyttävä.
  2. (oikeustiede) saamis- eli velvoiteoikeuksissa velallisen velvoite; maksu
    Suorituksenne on erääntynyt, odotamme suoritusta viipymättä.
  3. tietokoneohjelman ajo

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈsuo̯rit̪us/
  • tavutus: suo‧ri‧tus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suoritus suoritukset
genetiivi suorituksen suoritusten
suorituksien
partitiivi suoritusta suorituksia
akkusatiivi suoritus;
suorituksen
suoritukset
sisäpaikallissijat
inessiivi suorituksessa suorituksissa
elatiivi suorituksesta suorituksista
illatiivi suoritukseen suorituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi suorituksella suorituksilla
ablatiivi suoritukselta suorituksilta
allatiivi suoritukselle suorituksille
muut sijamuodot
essiivi suorituksena suorituksina
translatiivi suoritukseksi suorituksiksi
abessiivi suorituksetta suorituksitta
instruktiivi suorituksin
komitatiivi suorituksine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

ennakkosuoritus, huippusuoritus, kilpailusuoritus, käteissuoritus, loistosuoritus, luontoissuoritus, maksusuoritus, merkkisuoritus, mestarisuoritus, nappisuoritus, näyttelijäsuoritus, osasuoritus, rahasuoritus, roolisuoritus, suoritusaika, suoritusarvo, suorituskyky, suoritusmerkintä, suoritusnopeus, suoritusohje, suorituspaikka, suorituspaine, suorituspalkka, suorituspiste, suoritusporras, suoritustapa, suoritustila, suoritusyhteiskunta, toistuvaissuoritus, työsuoritus, urheilusuoritus

Aiheesta muuallaMuokkaa