supistua (52) (taivutus[luo])
- supistaa itsensä, supeta, suppeutua; tulla/mennä pienemmäksi/suppeammaksi; typistyä
- Lihakset supistuvat.
- pienentyä, vähentyä, kutistua, heikentyä
- Korona saattaa iskeä Suomen talouskasvuun rajusti. Arvioiminen on vielä vaikeaa, mutta Etla ennustaa, että kasvu supistuu 1 - 5 prosenttia. (yle.fi)
- (matematiikka) olla kirjoitettavissa pienemmän osoittajan ja nimittäjän omaavana murtolukuna
- Murtoluku supistuu, kun sitä supistetaan (vrt. laventua)
- 2/4 supistuu muotoon 1/2, mutta 3/4 ei enää supistu pienemmäksi.
- (matematiikka) olla yksinkertaistettavissa edelliseen verrattavasti; hävitä jakolaskusta
- Lauseke 2x/x^2 supistuu muotoon 2/x.
- Tuosta jakolaskusta (x+1):t supistuvat pois.
- IPA: /ˈsupisˌt̪uɑˣ/
- tavutus: su‧pis‧tu‧a
