suppa
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- jääkauden sulamisvaiheen aikana harjualueille muodostunut enemmän tai vähemmän pyöreä painanne
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsupːɑ/
- tavutus: sup‧pa
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suppa | supat |
genetiivi | supan | suppien (suppain) |
partitiivi | suppaa | suppia |
akkusatiivi | suppa; supan |
supat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | supassa | supissa |
elatiivi | supasta | supista |
illatiivi | suppaan | suppiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | supalla | supilla |
ablatiivi | supalta | supilta |
allatiivi | supalle | supille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suppana | suppina |
translatiivi | supaksi | supiksi |
abessiivi | supatta | supitta |
instruktiivi | – | supin |
komitatiivi | – | suppine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | supa- | |
vahva vartalo | suppa- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla muokkaa
- suppa Kielitoimiston sanakirjassa
Korsika muokkaa
Substantiivi muokkaa
suppa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-B