Wikipedia
Katso artikkeli Suppa Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

suppa (10-B)[1]

  1. jääkauden sulamisvaiheen aikana harjualueille muodostunut enemmän tai vähemmän pyöreä painanne

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈsupːɑ/
  • tavutus: sup‧pa

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suppa supat
genetiivi supan suppien
(suppain)
partitiivi suppaa suppia
akkusatiivi suppa;
supan
supat
sisäpaikallissijat
inessiivi supassa supissa
elatiivi supasta supista
illatiivi suppaan suppiin
ulkopaikallissijat
adessiivi supalla supilla
ablatiivi supalta supilta
allatiivi supalle supille
muut sijamuodot
essiivi suppana suppina
translatiivi supaksi supiksi
abessiivi supatta supitta
instruktiivi supin
komitatiivi suppine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo supa-
vahva vartalo suppa-
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • suppa Kielitoimiston sanakirjassa

KorsikaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

suppa

  1. keitto

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-B