susi
![]() |
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaasusi (27)
- Suomenkin luonnossa elävä petoeläin (Canis lupus)
- Sadun susi yrittää syödä Punahilkan.
- Nykyiset koirarodut on kesytetty ja jalostettu sudesta.
- epäkelpo tekele
- Leipuri syö sutensa.
- Siitä tuli ihan susi.
- sutta ja sekundaa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsusi/, [ˈsʷusi]
- tavutus: su‧si
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | susi | sudet |
genetiivi | suden | susien (sutten) |
partitiivi | sutta | susia |
akkusatiivi | susi; suden |
sudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sudessa | susissa |
elatiivi | sudesta | susista |
illatiivi | suteen | susiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sudella | susilla |
ablatiivi | sudelta | susilta |
allatiivi | sudelle | susille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sutena | susina |
translatiivi | sudeksi | susiksi |
abessiivi | sudetta | susitta |
instruktiivi | – | susin |
komitatiivi | – | susine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | sude- | |
vahva vartalo | sute- | |
konsonantti- vartalo |
sut- |
Käännökset
muokkaa1. Canis lupus
|
| |
Seuraavissa käännösmerkinnöissä on vikaa (väärä muoto tai kieltä ei ole lisätty tietokantaan): | ||
|
|
2. epäonnistunut tekele
|
Liittyvät sanat
muokkaaIdiomit
muokkaa- susi jo syntyessään / sutta ja sekundaa
- epäonnistunut yksilö, työ tai tuote
- suden hetki
- aamuyö (noin kello kolmesta viiteen)
- lähteä sutta pakoon, tulla karhu vastaan
- joutua vaikeasta asemasta vielä vaikeampaan