Katso myös: Susi, suši, süsi
Wikipedia
Katso artikkeli Susi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Susi

Substantiivi

muokkaa

susi (27)

  1. Suomenkin luonnossa elävä petoeläin (Canis lupus)
    Sadun susi yrittää syödä Punahilkan.
    Nykyiset koirarodut on kesytetty ja jalostettu sudesta.
  2. epäkelpo tekele
    Leipuri syö sutensa.
    Siitä tuli ihan susi.
    sutta ja sekundaa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsusi/, [ˈsʷusi]
  • tavutus: su‧si

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • susi Kielitoimiston sanakirjassa
  • susi Tieteen termipankissa
  • Artikkelit 785, 1029 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Adjektiivi

muokkaa

susi

  1. (taivutusmuoto) nominatiivin maskuliinin persoonamuodon monikko sanasta suchy
  2. (taivutusmuoto) vokatiivin maskuliinin persoonamuodon monikko sanasta suchy

Substantiivi

muokkaa

susi

  1. (murteellinen) susi

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Substantiivi

muokkaa

susi (gen. soe, part. sutt)

  1. susi
    Susi ja kahr ommaq murdjaq.
    Susi ja karhu ovat petoeläimiä.