suttaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasuttaaminen (38)
- teonnimi verbistä sutata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suttaaminen | suttaamiset |
| genetiivi | suttaamisen | suttaamisten suttaamisien |
| partitiivi | suttaamista | suttaamisia |
| akkusatiivi | suttaaminen; suttaamisen |
suttaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suttaamisessa | suttaamisissa |
| elatiivi | suttaamisesta | suttaamisista |
| illatiivi | suttaamiseen | suttaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suttaamisella | suttaamisilla |
| ablatiivi | suttaamiselta | suttaamisilta |
| allatiivi | suttaamiselle | suttaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suttaamisena (suttaamisna) |
suttaamisina |
| translatiivi | suttaamiseksi | suttaamisiksi |
| abessiivi | suttaamisetta | suttaamisitta |
| instruktiivi | – | suttaamisin |
| komitatiivi | – | suttaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suttaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
suttaamis- | |