Wikipedia
Katso artikkeli Suunnistus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Suunnistus [2]

Substantiivi

muokkaa

suunnistus (39)[1]

  1. suunnistaminen
  2. urheilulaji, jossa kartan ja kompassin avulla suunnistetaan rastien välillä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsuːnːist̪us/
  • tavutus: suun‧nis‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suunnistus suunnistukset
genetiivi suunnistuksen suunnistusten
suunnistuksien
partitiivi suunnistusta suunnistuksia
akkusatiivi suunnistus;
suunnistuksen
suunnistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi suunnistuksessa suunnistuksissa
elatiivi suunnistuksesta suunnistuksista
illatiivi suunnistukseen suunnistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi suunnistuksella suunnistuksilla
ablatiivi suunnistukselta suunnistuksilta
allatiivi suunnistukselle suunnistuksille
muut sijamuodot
essiivi suunnistuksena suunnistuksina
translatiivi suunnistukseksi suunnistuksiksi
abessiivi suunnistuksetta suunnistuksitta
instruktiivi suunnistuksin
komitatiivi suunnistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo suunnistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
suunnistus-

Etymologia

muokkaa

suunnistaa + -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hiihtosuunnistus, korttelisuunnistus, reittisuunnistus, sukellussuunnistus, suunnistuskartta, suunnistuskilpailu, suunnistustaulu, viestisuunnistus, yösuunnistus

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39