Wikipedia
Katso artikkeli Suunnistus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Suunnistus [2]

Substantiivi muokkaa

suunnistus (39)[1]

  1. suunnistaminen
  2. urheilulaji, jossa kartan ja kompassin avulla suunnistetaan rastien välillä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsuːnːist̪us/
  • tavutus: suun‧nis‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suunnistus suunnistukset
genetiivi suunnistuksen suunnistusten
suunnistuksien
partitiivi suunnistusta suunnistuksia
akkusatiivi suunnistus;
suunnistuksen
suunnistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi suunnistuksessa suunnistuksissa
elatiivi suunnistuksesta suunnistuksista
illatiivi suunnistukseen suunnistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi suunnistuksella suunnistuksilla
ablatiivi suunnistukselta suunnistuksilta
allatiivi suunnistukselle suunnistuksille
muut sijamuodot
essiivi suunnistuksena suunnistuksina
translatiivi suunnistukseksi suunnistuksiksi
abessiivi suunnistuksetta suunnistuksitta
instruktiivi suunnistuksin
komitatiivi suunnistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo suunnistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
suunnistus-

Etymologia muokkaa

suunnistaa + -us

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hiihtosuunnistus, korttelisuunnistus, reittisuunnistus, sukellussuunnistus, suunnistuskartta, suunnistuskilpailu, suunnistustaulu, viestisuunnistus, yösuunnistus

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39