suupala

Suomi

Substantiivi

suupala

1. suuhun sopiva, kerralla syötävä pala ruokaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈsuːˌpɑlɑ/
• tavutus: suu‧pa‧la

Etymologia

• yhdyssana sanoista suu ja pala

Idiomit

• haukata/nielaista yhtenä suupalana = kuvaa ahnetta syömistä tai esim. kirjan lukemista kerralla

Aiheesta muualla

• suupala Kielitoimiston sanakirjassa