syöstävä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasyöstävä (10)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsyø̯st̪æʋæ/
- tavutus: syös‧tä‧vä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | syöstävä | syöstävät |
genetiivi | syöstävän | syöstävien (syöstäväin) |
partitiivi | syöstävää | syöstäviä |
akkusatiivi | syöstävä; syöstävän |
syöstävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | syöstävässä | syöstävissä |
elatiivi | syöstävästä | syöstävistä |
illatiivi | syöstävään | syöstäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | syöstävällä | syöstävillä |
ablatiivi | syöstävältä | syöstäviltä |
allatiivi | syöstävälle | syöstäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | syöstävänä | syöstävinä |
translatiivi | syöstäväksi | syöstäviksi |
abessiivi | syöstävättä | syöstävittä |
instruktiivi | – | syöstävin |
komitatiivi | – | syöstävine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | syöstävä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaasanasta syöstä[2], jonka passiivin perfekti
Aiheesta muualla
muokkaa- syöstävä Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaasyöstävä
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä syöstä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | syötävä | syötävät |
genetiivi | syötävän | syötävien (syötäväin) |
partitiivi | syötävää | syötäviä |
akkusatiivi | syötävä; syötävän | syötävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | syötävässä | syötävissä |
elatiivi | syötävästä | syötävistä |
illatiivi | syötävään | syötäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | syötävällä | syötävillä |
ablatiivi | syötävältä | syötäviltä |
allatiivi | syötävälle | syötäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | syötävänä | syötävinä |
translatiivi | syötäväksi | syötäviksi |
abessiivi | syötävättä | syötävittä |
instruktiivi | – | syötävin |
komitatiivi | – | syötävine |
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 336. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 336. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.