sysiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasysiminen (38)
- teonnimi verbistä sysiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sysiminen | sysimiset |
genetiivi | sysimisen | sysimisten sysimisien |
partitiivi | sysimistä | sysimisiä |
akkusatiivi | sysiminen; sysimisen |
sysimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sysimisessä | sysimisissä |
elatiivi | sysimisestä | sysimisistä |
illatiivi | sysimiseen | sysimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sysimisellä | sysimisillä |
ablatiivi | sysimiseltä | sysimisiltä |
allatiivi | sysimiselle | sysimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sysimisenä (sysimisnä) |
sysimisinä |
translatiivi | sysimiseksi | sysimisiksi |
abessiivi | sysimisettä | sysimisittä |
instruktiivi | – | sysimisin |
komitatiivi | – | sysimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sysimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sysimis- |