tähteys
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- se, että on tähti; tähtenä oleminen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪æht̪eys/ tai /ˈt̪æht̪ey̯s/
- tavutus: täh‧te‧ys / täh‧teys
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tähteys | tähteydet |
| genetiivi | tähteyden | tähteyksien |
| partitiivi | tähteyttä | tähteyksiä |
| akkusatiivi | tähteys; tähteyden |
tähteydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tähteydessä | tähteyksissä |
| elatiivi | tähteydestä | tähteyksistä |
| illatiivi | tähteyteen | tähteyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tähteydellä | tähteyksillä |
| ablatiivi | tähteydeltä | tähteyksiltä |
| allatiivi | tähteydelle | tähteyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tähteytenä | tähteyksinä |
| translatiivi | tähteydeksi | tähteyksiksi |
| abessiivi | tähteydettä | tähteyksittä |
| instruktiivi | – | tähteyksin |
| komitatiivi | – | tähteyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tähteyde- | |
| vahva vartalo | tähteyte- | |
| konsonantti- vartalo |
tähteyt- | |
Etymologia muokkaa
sanan tähti vartalosta tähte- ja suffiksista -ys
Käännökset muokkaa
1. se, että on tähti
|
Aiheesta muualla muokkaa
- tähteys Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40