Adjektiivi

muokkaa

täysi (27) (komparatiivi täydempi, superlatiivi täysin) (taivutus[luo])

  1. jossa on suurin mahdollinen määrä siihen mahtuvaa sisältöä
    Haluatko täyden kupin?
    Sali on täysi.
  2. koko, kokonainen, mitään pois jättämättä
    Maksoin täyden hinnan.
  3. (ihmisestä) kylläinen, vatsa täynnä, ei enää nälkäinen
  4. (tähtitiede) Kuun vaihe kun se on oppositiossa Aurinkoon nähden ja näkyy täysin pyöreänä
  5. (arkikieli) vahvistavana sanana todellinen,
    Tuo on kyllä täyttä paskaa!

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪æy̯si/
  • tavutus: täy‧si

Etymologia

muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

arkintäysi, silmäntäysi, täpötäysi, täysautomaatti, täysijärkinen, täysikuu, täysipäinen, täysiserkku, täysisisar, täysistunto, täysitehoinen, täysivaltainen, täysiveli, täysjäsen, täyskielto, täyskorjaus, täyskulma, täyskäsi, täyskäännös, täysmaito, täysmehu, täysosuma, täyspakkaus, täysparta, täyspitkä, täysraittius, täysremontti, täysserkku, täyssisar, täyssäilyke, täystyöllisyys, täysvakuutus, täysveli

Aiheesta muualla

muokkaa
  • täysi Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 127, 149, 3707 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.