SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

täysi (27) (komparatiivi täydempi, superlatiivi täysin) (taivutus [luo])

  1. jossa on suurin mahdollinen määrä siihen mahtuvaa sisältöä
    Haluatko täyden kupin?
    Sali on täysi.
  2. koko, kokonainen, mitään pois jättämättä
    Maksoin täyden hinnan.
  3. (ihmisestä) kylläinen, vatsa täynnä, ei enää nälkäinen
  4. (tähtitiede) Kuun vaihe kun se on oppositiossa Aurinkoon nähden ja näkyy täysin pyöreänä
  5. (arkikieli) vahvistavana sanana todellinen
    Tuo on kyllä täyttä paskaa!

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈt̪æy̯si/
  • tavutus: täy‧si

EtymologiaMuokkaa

vanha germaaninen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

silmäntäysi, täpötäysi, täysautomaatti, täysikuu, täysiserkku, täysisisar, täysistunto, täysiveli, täysjäsen, täyskielto, täyskorjaus, täyskulma, täyskäsi, täyskäännös, täysmaito, täysmehu, täysosuma, täyspakkaus, täysparta, täyspitkä, täysraittius, täysremontti, täysserkku, täyssisar, täyssäilyke, täystyöllisyys, täysvakuutus, täysveli

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • täysi Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.