taintuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaataintuminen (38)
- teonnimi verbistä taintua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taintuminen | taintumiset |
| genetiivi | taintumisen | taintumisten taintumisien |
| partitiivi | taintumista | taintumisia |
| akkusatiivi | taintuminen; taintumisen |
taintumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taintumisessa | taintumisissa |
| elatiivi | taintumisesta | taintumisista |
| illatiivi | taintumiseen | taintumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taintumisella | taintumisilla |
| ablatiivi | taintumiselta | taintumisilta |
| allatiivi | taintumiselle | taintumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taintumisena (taintumisna) |
taintumisina |
| translatiivi | taintumiseksi | taintumisiksi |
| abessiivi | taintumisetta | taintumisitta |
| instruktiivi | – | taintumisin |
| komitatiivi | – | taintumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | taintumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
taintumis- | |