taipunut
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaataipunut (47) (komparatiivi taipuneempi, superlatiivi taipunein) (taivutus[luo])
- vääntynyt, lakannut olemasta suora jonkin vaikutuksesta johtuen
Käännökset
muokkaaVerbi
muokkaataipunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä taipua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taipunut | taipuneet |
| genetiivi | taipuneen | taipuneiden taipuneitten |
| partitiivi | taipunutta | taipuneita |
| akkusatiivi | taipunut; taipuneen | taipuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taipuneessa | taipuneissa |
| elatiivi | taipuneesta | taipuneista |
| illatiivi | taipuneeseen | taipuneisiin taipuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taipuneella | taipuneilla |
| ablatiivi | taipuneelta | taipuneilta |
| allatiivi | taipuneelle | taipuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taipuneena | taipuneina |
| translatiivi | taipuneeksi | taipuneiksi |
| abessiivi | taipuneetta | taipuneitta |
| instruktiivi | – | taipunein |
| komitatiivi | – | taipuneine |