taivutusmuoto

Suomi

Substantiivi

taivutusmuoto

1. (kielitiede) sanan taivutuspäätteellinen muoto

Etymologia

• yhdyssana sanoista taivutus ja muoto

Käännökset

1. sanan taivutuspäätteellinen muoto

englanti: inflected form ruotsi: böjningsform

viro: muutevorm

Liittyvät sanat

• taivutuskaava
• taivutuspääte
• vertailumuoto

Aiheesta muualla

• taivutusmuoto Kielitoimiston sanakirjassa
• taivutusmuoto Tieteen termipankissa