tajuaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatajuaminen (38)
- teonnimi verbistä tajuta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tajuaminen | tajuamiset |
genetiivi | tajuamisen | tajuamisten tajuamisien |
partitiivi | tajuamista | tajuamisia |
akkusatiivi | tajuaminen; tajuamisen |
tajuamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tajuamisessa | tajuamisissa |
elatiivi | tajuamisesta | tajuamisista |
illatiivi | tajuamiseen | tajuamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tajuamisella | tajuamisilla |
ablatiivi | tajuamiselta | tajuamisilta |
allatiivi | tajuamiselle | tajuamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tajuamisena (tajuamisna) |
tajuamisina |
translatiivi | tajuamiseksi | tajuamisiksi |
abessiivi | tajuamisetta | tajuamisitta |
instruktiivi | – | tajuamisin |
komitatiivi | – | tajuamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tajuamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tajuamis- |