talutteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatalutteleminen (38)
- teonnimi verbistä talutella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | talutteleminen | taluttelemiset |
| genetiivi | taluttelemisen | taluttelemisten taluttelemisien |
| partitiivi | taluttelemista | taluttelemisia |
| akkusatiivi | talutteleminen; taluttelemisen |
taluttelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taluttelemisessa | taluttelemisissa |
| elatiivi | taluttelemisesta | taluttelemisista |
| illatiivi | taluttelemiseen | taluttelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taluttelemisella | taluttelemisilla |
| ablatiivi | taluttelemiselta | taluttelemisilta |
| allatiivi | taluttelemiselle | taluttelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taluttelemisena (taluttelemisna) |
taluttelemisina |
| translatiivi | taluttelemiseksi | taluttelemisiksi |
| abessiivi | taluttelemisetta | taluttelemisitta |
| instruktiivi | – | taluttelemisin |
| komitatiivi | – | taluttelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | taluttelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
taluttelemis- | |