SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

tamma (9)

  1. naaraspuolinen hevonen, naarashevonen

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑmːɑ/, [ˈt̪ɑ̝mːɑ̝]
  • tavutus: tam‧ma

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tamma tammat
genetiivi tamman tammojen
(tammain)
partitiivi tammaa tammoja
akkusatiivi tamma;
tamman
tammat
sisäpaikallissijat
inessiivi tammassa tammoissa
elatiivi tammasta tammoista
illatiivi tammaan tammoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tammalla tammoilla
ablatiivi tammalta tammoilta
allatiivi tammalle tammoille
muut sijamuodot
essiivi tammana tammoina
translatiivi tammaksi tammoiksi
abessiivi tammatta tammoitta
instruktiivi tammoin
komitatiivi tammoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tamma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

VastakohdatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

siitostamma, tammahevonen

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • tamma Kielitoimiston sanakirjassa

AariMuokkaa

NumeraaliMuokkaa

tamma

  1. (kardinaaliluku) kymmenen