tapporaha

Suomi

Substantiivi

tapporaha

1. palkkio eräiden haittaeläinten tappamisesta

   Ahman ja ilveksen tapporahasta säädettiin vuoden 1868 metsästysasetuksessa.

   Tapporahan maksoi kruunun nimismies eläimen kokonaisen nahan näyttämällä.

2. (kuvaannollisesti)

   Autoala toivoo vanhojen autojen tapporahaa. (Talouselämä)

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ɑpːoˌrɑhɑ/
• tavutus: tap‧po‧ra‧ha

Etymologia

• yhdyssana sanoista tappo ja raha

Aiheesta muualla

• tapporaha Kielitoimiston sanakirjassa