tasapainoilu

Suomi

Substantiivi

tasapainoilu (2)

tasapainoileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪ɑsɑˌpɑi̯noi̯lu/
tavutus: ta‧sa‧pai‧noi‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tasapainoilu	tasapainoilut
genetiivi	tasapainoilun	tasapainoilujen tasapainoiluiden tasapainoiluitten
partitiivi	tasapainoilua	tasapainoiluita tasapainoiluja
akkusatiivi	tasapainoilu; tasapainoilun	tasapainoilut
sisäpaikallissijat
inessiivi	tasapainoilussa	tasapainoiluissa
elatiivi	tasapainoilusta	tasapainoiluista
illatiivi	tasapainoiluun	tasapainoiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tasapainoilulla	tasapainoiluilla
ablatiivi	tasapainoilulta	tasapainoiluilta
allatiivi	tasapainoilulle	tasapainoiluille
muut sijamuodot
essiivi	tasapainoiluna	tasapainoiluina
translatiivi	tasapainoiluksi	tasapainoiluiksi
abessiivi	tasapainoilutta	tasapainoiluitta
instruktiivi	–	tasapainoiluin
komitatiivi	–	tasapainoiluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tasapainoilu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi tasapainoilla (vokaalivartalo tasapainoil|e-) + johdin -u

Käännökset

1. tasapainoileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

tasapainoilu Kielitoimiston sanakirjassa