tegel

Ruotsi

Substantiivi

tegel n. (5) (yks. määr. teglet [luo], mon. epämäär. tegel, mon. määr. teglen [luo])

1. tiili

   Vägg hade blivit murat med tegel.

   Muuri oli muurattu tiilistä.

Etymologia

latinan kielen tegula ('kattotiili')

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• tegelkross

Aiheesta muualla

• tegel Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)