teurastaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaateurastaja (10)
- henkilö, joka teurastaa eläimiä ammatikseen
- Entisaikaan oli monissa maissa yleistä, että teurastaja toimi lihakauppiaana.
- Ennen teurastajat kävivät syksyisin taloissa teurastamassa.
- Nykyisin teurastaja työskentelevät teurastamoissa.
- (kuvaannollisesti) julma tappaja, joukkomurhaaja; myös halventavana esim. sotilashenkilöistä
- Lyonin teurastaja
- (halventava) kehno kirurgi
- (slangia, armeijaslangia) tehokas, tuhovoimainen sotilas
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪eu̯rɑsˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: teu‧ras‧ta‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | teurastaja | teurastajat |
genetiivi | teurastajan | teurastajien (teurastajain) |
partitiivi | teurastajaa | teurastajia |
akkusatiivi | teurastaja; teurastajan |
teurastajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | teurastajassa | teurastajissa |
elatiivi | teurastajasta | teurastajista |
illatiivi | teurastajaan | teurastajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | teurastajalla | teurastajilla |
ablatiivi | teurastajalta | teurastajilta |
allatiivi | teurastajalle | teurastajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | teurastajana | teurastajina |
translatiivi | teurastajaksi | teurastajiksi |
abessiivi | teurastajatta | teurastajitta |
instruktiivi | – | teurastajin |
komitatiivi | – | teurastajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | teurastaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. henkilö, joka teurastaa eläimiä ammatikseen
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- teurastaja Kielitoimiston sanakirjassa