tiiliskivi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatiiliskivi (7)
- tiili
- (kuvaannollisesti) paksu kirja
- jokin kädessä pidettävä väline, kuten matkapuhelin, joka on painava ja kömpelö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪iːlisˌkiʋi/
- tavutus: tii‧lis‧ki‧vi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tiiliskivi | tiiliskivet |
genetiivi | tiiliskiven | tiiliskivien (tiiliskivein) |
partitiivi | tiiliskiveä | tiiliskiviä |
akkusatiivi | tiiliskivi; tiiliskiven |
tiiliskivet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tiiliskivessä | tiiliskivissä |
elatiivi | tiiliskivestä | tiiliskivistä |
illatiivi | tiiliskiveen | tiiliskiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tiiliskivellä | tiiliskivillä |
ablatiivi | tiiliskiveltä | tiiliskiviltä |
allatiivi | tiiliskivelle | tiiliskiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tiiliskivenä | tiiliskivinä |
translatiivi | tiiliskiveksi | tiiliskiviksi |
abessiivi | tiiliskivettä | tiiliskivittä |
instruktiivi | – | tiiliskivin |
komitatiivi | – | tiiliskivine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tiiliskive- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- tiiliskivi Kielitoimiston sanakirjassa