tiputtaminen
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
tiputtaminen (38)
- teonnimi verbistä tiputtaa
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tiputtaminen | tiputtamiset |
genetiivi | tiputtamisen | tiputtamisten tiputtamisien |
partitiivi | tiputtamista | tiputtamisia |
akkusatiivi | tiputtaminen; tiputtamisen |
tiputtamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tiputtamisessa | tiputtamisissa |
elatiivi | tiputtamisesta | tiputtamisista |
illatiivi | tiputtamiseen | tiputtamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tiputtamisella | tiputtamisilla |
ablatiivi | tiputtamiselta | tiputtamisilta |
allatiivi | tiputtamiselle | tiputtamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tiputtamisena (tiputtamisna) |
tiputtamisina |
translatiivi | tiputtamiseksi | tiputtamisiksi |
abessiivi | tiputtamisetta | tiputtamisitta |
instruktiivi | – | tiputtamisin |
komitatiivi | – | tiputtamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tiputtamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tiputtamis- |