titteli

Suomi

Substantiivi

titteli

1. arvonimi
2. virkaan perustuva määre, joka lisätään puhuteltaessa, virkanimike

   Saksalaiset usein pitävät titteleistä.

3. otsake

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪it̪ːeli/
• tavutus: tit‧te‧li

Käännökset

1. arvonimi

englanti: style ruotsi: titel

turkki: unvan

Liittyvät sanat

• tittelinkipeä
• tituloida

Yhdyssanat

mestarintitteli, tittelinkipeys, tittelinkipeä

Aiheesta muualla

• titteli Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 2242 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa