Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

totisuus (40)

  1. se, että on totinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪ot̪isuːs/
  • tavutus: to‧ti‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi totisuus totisuudet
genetiivi totisuuden totisuuksien
partitiivi totisuutta totisuuksia
akkusatiivi totisuus;
totisuuden
totisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi totisuudessa totisuuksissa
elatiivi totisuudesta totisuuksista
illatiivi totisuuteen totisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi totisuudella totisuuksilla
ablatiivi totisuudelta totisuuksilta
allatiivi totisuudelle totisuuksille
muut sijamuodot
essiivi totisuutena totisuuksina
translatiivi totisuudeksi totisuuksiksi
abessiivi totisuudetta totisuuksitta
instruktiivi totisuuksin
komitatiivi totisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo totisuude-
vahva vartalo totisuute-
konsonantti-
vartalo
totisuut-

Etymologia muokkaa

sanan totinen vartalosta totis- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa